Kotiin päästyäni olin kovin tyytyväinen päivä aktiviteetteihin ja rupesin miettimään alkuun pääsemisen helppoutta, kuinka tämä nyt näin helppoa onkin. Jotenkin tämä terveellisen ruokavalion noudattaminen ja liikunnan lisääminen ovat tuntuneet aivan oikeilta valinnoilta ja missään vaiheessa ei ole tullut oloa, että onko pakko. Vaikka pari minimaalista repsahdusta tässä vain hetken kestäneessä projektissani on tullutkin jo, ne eivät ole minua lannistaneet tai masentaneet, kuten olisivat todennäköisesti ennen tehneet. Olen jotenkin sallinut ne itselleni ja ymmärtänyt sen ajatuksissani, ettei pienellä lipsahduksella ole isossa kokonaisuudessa juurikaan vaikutusta, mikäli itse kokonaisuus pysyy kasassa ja palataan takaisin olennaiseen.
Uskon tällä omien ajatuksien esiin saattamisella ja konkreettisella kirjoittamisella olevan oma merkityksensä tiellä onnistumiseen ja uusiin tapoihin. Aikaisemmin olen paininut ajatuksieni ja tuntemuksieni kanssa käytännössä yksin, mutta nyt kun asia on julkista, on onnistuminen pienen "paineen alla" todennäköisesti helpompaa. :) Pääsen purkamaan tuntojani tänne ja kanssasiskojen blogeja lukiessa saan itse lisää motivaatiota heidän onnistumisistaan. Olen huomannut saavani täysin uutta innostusta lukemalla muiden onnistumisten ja epäonnistumisten hetkistä ja kuinka varsinkin niistä huonoista päivistä on selvitty ja päästy taas itse olennaiseen kiinni. Ne motivoivat hurjasti jatkaamaan myös omaa terveempää elämäntapaa.
Vielä tulee eteen varmasti hetkiä, jolloin herkut vetävät puoleensa ja niiden edessä ollaan voimattomia, mutta se sallittakoon. En halua lähteä tässä muutoksessa sille tielle, että kaikki on kiellettyä, aina. Tulen varmasti pysymään paremmin tällä tiellä, kun annan itselleni silloin tällöin luvan ottaa hieman rennommin ja syödä herkun jos toisen. Olen tekemässä kuitenkin elämäntapamuutosta, joka kestäisi hamaan tulevaisuuteen asti ei vain ensi kesään.
kuva |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos jo etukäteen ajatuksistasi :)